<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:georss="http://www.georss.org/georss" xmlns:geo="http://www.w3.org/2003/01/geo/wgs84_pos#" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Opettavaisia kertomuksia kommentit</title>
	<atom:link href="http://penjami.wordpress.com/2008/06/26/opettavaisia-kertomuksia/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://penjami.wordpress.com/2008/06/26/opettavaisia-kertomuksia/</link>
	<description>kun kirja paljastaa lukijansa</description>
	<lastBuildDate>Sun, 15 Nov 2009 13:28:01 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.com/</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Tekijä: penjami</title>
		<link>http://penjami.wordpress.com/2008/06/26/opettavaisia-kertomuksia/#comment-1334</link>
		<dc:creator>penjami</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 12 Jul 2008 17:23:55 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://penjami.wordpress.com/?p=181#comment-1334</guid>
		<description>Joonas:

Kiintoisaa. Pidemmän aikaa on pitänyt lukea juutalaisten vaiheista jokin kirja, niitä on kirjoitettu useampikin.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Joonas:</p>
<p>Kiintoisaa. Pidemmän aikaa on pitänyt lukea juutalaisten vaiheista jokin kirja, niitä on kirjoitettu useampikin.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Tekijä: Joonas</title>
		<link>http://penjami.wordpress.com/2008/06/26/opettavaisia-kertomuksia/#comment-1332</link>
		<dc:creator>Joonas</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 09 Jul 2008 17:30:49 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://penjami.wordpress.com/?p=181#comment-1332</guid>
		<description>Cervantesin tyyli on inhimillisen lämminhenkinen, hyväntahtoinen. Parhaimmillaan hän on kuvatessaan pöhköjä sekä todellisuuden ja tarun hämärtyvää yhtymäkohtaa. Myös hänen omasta elämästään saisi verevän romaanin. Köyhyys kuritti kovasti. Menestyksestä ei herunut hyvää hänelle itselleen.

Espanjalaiset kyllä vainosivat juutalaisia. Kaikki juutalaiset, jotka eivät kääntyneet kristityiksi, joutuivat vuoden 1492 määräyksellä maanpakoon. Noin 150 000 jätti maan ja osaksi siksi Espanjan talous romahti ja joutui vuosisataiseen taantumaan (eikä toipunut ennen kuin vasta Francon kuoltua), jota siivitti toki lisäksi uudesta maailmasta rahdattu kulta ja hopea, joka kiihdytti puolestaan inflaatiota, koska arvometallien kasvava määrä markkinoilla kasvoi ja kiinalaiset vaativat luksustuotteistaan tuntuvasti enemmän mötikkää. Toisin sanoen espanjalaiskaupungeista katosi juutalaisvainoissa valtavasti tarpeellista tietotaitoa, koska juutalaiset olivat integroituneet tiukasti ja muodostaneet sosioekomisesti saostuneita eliittejä, jotka pyörittivät talouselämää.

Lisää voi lukea esim täältä -&gt; http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/1492/juut1492.html</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Cervantesin tyyli on inhimillisen lämminhenkinen, hyväntahtoinen. Parhaimmillaan hän on kuvatessaan pöhköjä sekä todellisuuden ja tarun hämärtyvää yhtymäkohtaa. Myös hänen omasta elämästään saisi verevän romaanin. Köyhyys kuritti kovasti. Menestyksestä ei herunut hyvää hänelle itselleen.</p>
<p>Espanjalaiset kyllä vainosivat juutalaisia. Kaikki juutalaiset, jotka eivät kääntyneet kristityiksi, joutuivat vuoden 1492 määräyksellä maanpakoon. Noin 150 000 jätti maan ja osaksi siksi Espanjan talous romahti ja joutui vuosisataiseen taantumaan (eikä toipunut ennen kuin vasta Francon kuoltua), jota siivitti toki lisäksi uudesta maailmasta rahdattu kulta ja hopea, joka kiihdytti puolestaan inflaatiota, koska arvometallien kasvava määrä markkinoilla kasvoi ja kiinalaiset vaativat luksustuotteistaan tuntuvasti enemmän mötikkää. Toisin sanoen espanjalaiskaupungeista katosi juutalaisvainoissa valtavasti tarpeellista tietotaitoa, koska juutalaiset olivat integroituneet tiukasti ja muodostaneet sosioekomisesti saostuneita eliittejä, jotka pyörittivät talouselämää.</p>
<p>Lisää voi lukea esim täältä -&gt; <a href="http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/1492/juut1492.html" rel="nofollow">http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/1492/juut1492.html</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Tekijä: penjami</title>
		<link>http://penjami.wordpress.com/2008/06/26/opettavaisia-kertomuksia/#comment-1329</link>
		<dc:creator>penjami</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 02 Jul 2008 20:47:18 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://penjami.wordpress.com/?p=181#comment-1329</guid>
		<description>Ristiriitaisuus ei tosiaankaan ole tässä tapauksessa puute vaan tekee kirjasta mielenkiintoisen. Samoin kuin Don Quijoten kohdalla kerronnan monikerroksisuus. 

Ja totta, paitsi novellistiikkaan niin yleensäkin proosaan ovat nuo Cervantesin kertomukset vaikuttaneet. Opettavaisuus novellikokoelman otsikossa voisikin näin jälkiviisaasti tarkoittaa siis opettavaisuutta kirjallisuuden tekemisen suhteen!</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Ristiriitaisuus ei tosiaankaan ole tässä tapauksessa puute vaan tekee kirjasta mielenkiintoisen. Samoin kuin Don Quijoten kohdalla kerronnan monikerroksisuus. </p>
<p>Ja totta, paitsi novellistiikkaan niin yleensäkin proosaan ovat nuo Cervantesin kertomukset vaikuttaneet. Opettavaisuus novellikokoelman otsikossa voisikin näin jälkiviisaasti tarkoittaa siis opettavaisuutta kirjallisuuden tekemisen suhteen!</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Tekijä: Askelnopsa</title>
		<link>http://penjami.wordpress.com/2008/06/26/opettavaisia-kertomuksia/#comment-1327</link>
		<dc:creator>Askelnopsa</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 01 Jul 2008 16:43:00 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://penjami.wordpress.com/?p=181#comment-1327</guid>
		<description>...ja novellit puolestaan vaikuttivat varhaiseen romaanikirjallisuuteen...

Hyviä poimintoja alati kiinnostavasta kirjasta. Itselleni Cervantesin viehätys on osaksi juuri siinä epäjohdonmukaisuudessa ja ristiriitaisuudessa. Jokainen novelli tuntuu sisältävän oman arvomaailmansa ja tyylinsä. Se tekee ideologiset luennat vaikeiksi.

Olisiko sitten tuo &quot;novelas exemplares&quot;-nimike osaltaan kirjailijan keino vaatia tekstilleen &quot;vakavaa&quot; huomiota, aikana jolloin kirjallisuudella oli huonoa mainetta höpsöviihteenä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>&#8230;ja novellit puolestaan vaikuttivat varhaiseen romaanikirjallisuuteen&#8230;</p>
<p>Hyviä poimintoja alati kiinnostavasta kirjasta. Itselleni Cervantesin viehätys on osaksi juuri siinä epäjohdonmukaisuudessa ja ristiriitaisuudessa. Jokainen novelli tuntuu sisältävän oman arvomaailmansa ja tyylinsä. Se tekee ideologiset luennat vaikeiksi.</p>
<p>Olisiko sitten tuo &#8220;novelas exemplares&#8221;-nimike osaltaan kirjailijan keino vaatia tekstilleen &#8220;vakavaa&#8221; huomiota, aikana jolloin kirjallisuudella oli huonoa mainetta höpsöviihteenä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
