Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for 31 joulukuun, 2011

Jäljen ääni 2011/2012

Vuosi 2011 on ollut kirjabloggareiden viimeaikaisista koonneista päätellen suotuisa. Kirjoja on luettu paljon, kävijämäärät ovat kasvaneet ja keskustelua on syntynyt. Vaikka Jäljen äänessä olen tänä vuonna kirjoitellut harvakseltaan (mutta olen toisaalta yrittänyt panostaa aika paljonkin moniin postauksiin), on vuosi ollut hieno. Tässä viisi kohokohtaa, aikajärjestyksessä:

1. Radclyffe Hall: Yksinäisyyden kaivo

– Helmi- ja huhtikuun aikana yhteensä viisi postausta Radclyffe Hallin lesbokirjallisuuden klassikosta. Kirja sinänsä ei ollut niin mielenkiintoinen kuin matka maskuliinisten naisten historiaan: tutustuin mm. Jeanne d’Arcin oikeudenkäynnin vaiheisiin, kahlasin materiaalia liittyen naisambulanssiyksiköiden vaiheisiin ensimmäisessä maailmansodassa ja luin kirjoja sekä artikkeleita 20–30-lukujen Pariisin vapaasta ilmapiiristä. Ja paljon muuta.

”Kun käyn Yksinäisyyden kaivolle,
istun alas murehtimaan;
näen maailman mutta en rakkaintani,
häntä jolla on meripihkaa hiuksissaan.”

– katkelma irlantilaisesta kansanballadista Donal og

2. Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan

– Tämä oli minun blogivuoteni kohokohta: syksyinen palkintokin (kohta 5) jää kakkoseksi tunteelle, kun pääsee kirjoittamaan blogiin oman siskon esikoisrunokokoelmasta. Lisäksi runokokoelman julkkaritilaisuus oli erinomaisen hauska tapahtuma. Tuli mm. tutustuttua moniin kirjastolaisiin –mahtavaa porukkaa!

Jos ken ei vielä ole Silenen runoja vilkaissut, niin sopivasti kutinaa ja kysymyksiä herättämään lainaus kokoelman ensimmäiseltä sivulta:

Oliko se kaukokatseisuutta vai mitä,
kun muinainen pakicetus päätti mennä takaisin veteen

3. Jäljen ääni – viisi vuotta!

– Minulle henkilökohtaisesti tärkeä virstanpylväs: Jäljen äänellä alkaa olla historiaa ja omat motivaatiokriisit yms. blogin kirjoittamisen suhteen on käyty läpi . Ja mikä parasta, edelleen minulla on sellainen tunne, että kehityn niin blogin pitäjänä kuin kirjoittajanakin. Vuosien varrella on tullut myös melkoinen määrä vakituisia lukijoita (joiden määrää en tohdi arvioida, mutta joka tapauksessa alkuaikojen kaksinumeroinen luku – äiti ja muutama muu – on muuttunut kolminumeroiseksi). Mutta edelleenkään minulla ei oikein ole mitään kokonaiskäsitystä siitä, millainen porukka Jäljen ääntä lukee.  Luultavasti vain parempi, tulee kirjoitettua aidommin omaäänisesti.

4. Mari Koski: Sch

– Hieno runokokoelma. Siinä on valtavasti potentiaalia esseistiseen lähestymistapaan. Kun ensimmäisen kerran lueskelin Kosken kokoelmaa joskus toukokuussa, päätin, että otan itselleni kesäprojektin ja kirjoitan sen lukemiseen liittyen esseen Parnasson esseekilpailuun. Valitettavasti aikaa (ja motivaatiota) ei löytynyt, ja niin hanke jäi. Mutta kokoelma jätti niin paljon ajatuksia ja kysymyksiä, että siihen oli oikeastaan pakko palata syksyllä.

Luulenpa, että lopputuloksen kannalta parempi vaihtoehto oli tällainen postaussarja, jonka aikana lukukokemus vielä muuttui ja sai uusia uomia. Esseen olisin puristanut tiukempaan muottiin, ja vaikka siitä olisi voinut tulla ihan hyvä (osaan kuvitella sen mielessäni), olen silti sitä mieltä että rönsyilevä ja hieman hahmoton blogitutkielma on lopputuloksena kiinnostavampi. Eikä esseessä olisi ollut kommentoinnin mahdollisuutta: pienimuotoiset keskustelut olivat hedelmällisiä ja parissa kohtaa muuttivat seuraavan kirjoitukseni suuntaa.

Harmi sinänsä, että jäi taas kirjoituskilpailu väliin. En ole ikinä osallistunut sellaiseen – paitsi kerran kauan sitten, mutta silloin kyse oli melko vaatimattomasta opiskelijalehden kilpailusta ja yhteistyönä tehdystä sarjakuvasta.

5. Rakkaudesta kirjaan -palkinto

Hieno tunnustus, olen siitä kovasti otettu – ja positiivisella tavalla ylpeä. Jo aiemmin olen todennut, että samalla viidelle bloggaajalle myönnetty palkinto on eräänlainen tunnustus koko kirjallisuusblogi-ilmiölle. Kyllä tällainen tunnustus asettaa paineitakin. Toivottavasti tulee ensi vuonnakin kehitettyä edes pari sellaista juttua, jotka yllättävät kirjoittajansakin. Sillä on selvää, että tulevana vuonna Jäljen äänen kohokohdat on pakko löytää teksteistä: seuraava synttärimaininta kannattaa tehdä vasta kymmenen vuoden päästä, palkintoja ei kannata odotella (tuli jo!) eikä Silenekään taida vielä ensi vuonna mitään julkaista.

– – – – –

Entäpä vuosi 2012?

En erityisesti pidä tavoitteiden asettamisesta, sillä niissä on vaikea pysytellä. Sitä paitsi tämä on vapaaehtoista harrastustoimintaa, ei ryppyotsaista uurastusta. Vaan asetanpa muutaman tavoitteen silti:

  • Turhan pitkiä taukoja tuli tänä vuonna bloggaukseen. Vähintään kahden–kolmen viikon välein olisi hyvä saada edes jotakin postattua. Vaikka sitten hieman lyhyempi juttu.
  • Hankin ennen joulua iPadin. Luontevaa olisi kirjoitella jotakin myös sähkökirjoihin ja niiden lukemiseen liittyen.
  • Vaikka Sch-kirjoitus oli haastava, siitä tuli hyvää palautetta. Vastaavanlaista pidempää juttusarjaa voisi yrittää ainakin kerran, pari.
  • Enemmän voisi jalkautua ja käydä kirjallisuustapahtumissa – ja sitten kirjoittaa niistä. Ainakin itse olen mielelläni lukenut blogeista raportteja erilaisista tilaisuuksista.
  • Yhteiskunnallisesti napakampi ote edes silloin tällöin olisi tervetullutta. Poliittiseksi en siis heittäydy, mutta voisi nostaa esiin kirjoja/tekstejä, jotka ovat tässä ajassa läsnä.

– Mutta muuten mennään vanhalla tyylillä: välillä uutuuskirjoja, välillä vanhoja ja välillä kahden edellisen kummallisia yhdistelmiä. Itse olen kovasti motivoitunut tulevalle kirjavuodelle, toivottavasti tekin, mahdolliset lukijat. Joten eipä muuta kuin:

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille lukijoille ja kommentoijille! Ja hyviä lukuelämyksiä vuodelle 2012!

Read Full Post »

%d bloggaajaa tykkää tästä: