Kesämatka07: Liian kaunis murhapaikaksi

4.7. keskiviikko

Pettymys. Tarkoitus oli patikoida Slavica-putoukselle, mutta koko päivän sataa vettä, kaatamalla. Eikä pelkästään sada vettä, vaan ukkonenkin raivoaa tuntikausia. Modernin nomadin arvostama viheriö ei enää vaikutakaan kovin ihanteelliselta paikalta: sinne tänne kertyy valtavia lammikoita, ja vain parin metrin päässä teltastamme jalka hulahtaa veteen nilkkaa myöten. Onneksi teltta säästyy suuremmilta vahingoilta.

Kun sade taukoaa kuuden jälkeen illalla, lähdemme kävelylle Bohinj-järven rannalle. Rantakivet, joilla edellisen päivän aamuna ennen Bledin reissua istuskelimme, ovat peittyneet. Järven pinta on reilun vuorokauden aikana noussut kymmeniä senttejä!

40 vuotta sitten, elokuussa 1967, samaisella rannalla tallusteli Agatha Christie, jonka vierailua muistellaan ainakin matkaoppaissa. Christie tuli miehensä kanssa lomailemaan rauhalliseen ja syrjäiseen paikkaan, kauas heitä alituisesti vainoavista toimittajista. Toimittajat kuitenkin löysivät tiensä hotelli Bellevueen, ja netistä löytyy alun perin sloveeniksi kirjoitettu ja slovenialaisessa lehdessä julkaistu Christien haastattelu.

Hotelli Bellevue näkyy järveltä; se on melko korkealla rinteessä, ja vastavuoroisesti hotellista näkyy Bohinjille. Agatha Christie ja hänen miehensä viipyivät Bellevuessa vain joitakin viikkoja. Silti he onnistuivat lyhyelläkin käynnillään jättämään pysyvän jäljen. Kuuluisien kirjailijoiden täytyykin matkoillaan harkita tarkasti yöpaikkojaan: eihän sitä voi pysähtyä ihan minne tahansa – kamalaa jos joku ruma tienvarsihotelli markkinoi vierailun jälkeen itseään ”kulttuurikohteena”.  

Agatha Christien käyttämä huone, numero 204, on hotellin turistivaltti aiheesta kiinnostuneille. Huoneessa voi yöpyä lisämaksua vastaan. Me tyydymme telttaamme, mutta teemme kuitenkin pienen kävelylenkin hotellin pihaan. Siellä ei varsinaisesti ole mitään nähtävää, järvellekin näkyy vain hotellihuoneiden parvekkeilta – toki sieltä näkymät ovat varmasti huikeat. Kun Christielta kysyttiin, aikooko hän sijoittaa seuraavan dekkarinsa tapahtumat Bohinj-järven tuntumaan, Christie vastasi alueen olevan liian kaunis murhapaikaksi. Nainen, joka surutta antaa romaaniensa henkilöiden myrkyttää, kuristaa, ampua ja pistää toisiaan kuoliaaksi, paljastuu siis pohjimmiltaan hempeämieliseksi romantikoksi.

(kuva: tinkatinka)

Read Full Post »

Kesämatka07: Bohinj

2.7. maanantai

Älä torkahda junassa
Venetsian ja Wienin
välillä, rakas
lukija.
Slovenia on niin
pieni, ettet ehkä
huomaa sitä!

Katkelma slovenialaisen runoilijan Tomaz Salamunin runosta Epäilevä lapsenlapsi (kokoelmasta Kultasilmäinen mies, suom. Kari Klemelä ja Anni Sumari, WSOY 2006) kuvastaa osuvasti pienen valtion etäisyyksiä. Useassa matkaoppaassa Sloveniaa luonnehditaan Euroopaksi pienoiskoossa: löytyy vuoria, järvimaisemaa, metsiä, rannikkoa, kauniita kaupunkia – ja kaikki kohtuullisen päivämatkan päässä! Nykyisin Slovenian pienuus toimii hyvänä matkailuvalttina, mutta historia osoittaa, että yleisesti ottaen pienuudesta on ollut Slovenialle lähinnä harmia. Itävalta-Unkarin, Italian ja Jugoslavian puristuksessa se on joutunut erilaisten poliittisten päämäärien taistelutantereeksi.  – Ei ihme, että sloveenit ovat ylpeitä itsenäisyydestään ja nykyisestä asemastaan muiden EU-maiden rinnalla.

Ajettuamme Itävallasta Karawankel-tunnelin läpi Sloveniaan suuntaamme Triglavin kansallispuiston alueelle Bohinjska Bistricaan. Paikkakunta on saanut nimensä Bohinj-järvestä, joka on slovenialaisille tärkeä paikka niin luontonsa kuin alueeseen liittyvien myyttienkin takia. Triglav kuuluu Juliaanisiin Alppeihin, jotka ovat aivan toisenlaisia kuin Itävallan puolella: vaikka joukossa on lumihuippujakin, ovat vuoret täällä matalammaksi kuluneita ja metsäisiä. Ja tietenkin oman erityisleimansa maisemalle antavat sinivihreät järvet.

Slovenian kirjallisuuden suuri klassikko on France Preseren, 1800-luvulla elänyt kansallisrunoilija. Preserenin pääteos on Slovenian historian varhaisvaiheisiin sijoittuva eeppinen runoelma Krst pri Svici. (Englanniksi  The Baptism at the Savica – Savica on kuuluisa vesiputous lähellä Bohinj-järveä.)  Teos kuvailee romantiikan hengessä Bohinjin kaunista ympäristöä ja kertoo kristinuskon tulosta Sloveniaan. Runoelmansa eräässä kohdassa Preseren vertaa Bohinj-järveä, jonka näennäeisesti tyynen pinnan alla vaanii ”kammottava hauki” ja muitakin saalistajia, pakanajohtaja Črtomirin mieleen.

The lake of Bohinj calm in stillness lies,
No sign of strife remains to outward sight;
Yet in the lake the fierce pike never sleep,
nor other fell marauders of the deep.

Is not this lake upon whose bank you stand,
Brave Črtomir, the image of your soul?
The clash of arms has ceased throughout the land,
Yet in your breast the storms of war still roll.

     (käännös: Alasdair Mackinnon)            

Kuva on otettu illalla Bohinj-järven rannalta. Kirkas vesi paljastaa matalan rantaveden kivikkoisen pohjan – ja todellakin näimme parin melkoisen vonkaleen uiskentelevan verkkaisesti kivien välissä. Järvi syvenee jyrkästi, ja keskiosan tummanvihreä tyven saattaa kätkeä alleen mitä tahansa. – Preserenin runon luontosymboliikka avautuu tällä paikalla vaivattomasti. 

(kuvan otti tinkatinka)

Read Full Post »